Sisällöntuotanto on melko moderni termi ja sille ei välttämättä ainakaan jokaisen mielessä ole tarkkaa määritelmää. Sivustonikkarin sopimuksissa yleensä lukee, että ”Asiakas on vastuussa sisällöntuotannosta”. Ja joskus tämä herättää kysymyksiä. On siis ehkä tarpeellista avata tätä termiä hiukan.

Käytännössä sisällöntuotanto käsittää tekstien laatimisen, kuvien valitsemisen ja niihin liittyvät hakukoneoptimoinnilliset toimenpiteet. Lisäksi, riippuen käytetystä alustasta, sisällöntuotantoon voi kuulua myös tuotetun sisällön asemointi silmää miellyttävään muotoon. Pääsääntöisesti Sivustonikkarin rakentamissa teemoissa tekstityypit, värit, kuvien paikat ja koot, otsakkeiden sijoittelu, koko ja välit ja kaikki muu visuaalinen ilme tulee teemasta, samaten se, kuinka listat, lainaukset, lihavointi, alleviivaus, linkit ja vastaavat vakioasettelut esitetään. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa se, että sisällöntuottaja saa keskittyä olennaiseen, eli tekstin ja tiedon tuottamiseen, eikä asemoinnista tarvitse välittää.

Visuaaliset muokkaimet – Gutenberg – mikä se on?

Joissain teemoissa on käytössä ns. visuaalinen muokkain, joka mahdollistaa tarkemman asemoinnin. Tähän suuntaan WordPress on myös menossa uuden Gutenberg-sisältömuokkaimen kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan halua olla vastuussa ulkoasusta, eikä kaiken nippelitiedon lisääminen käsin ja sen ulkoasun ja asettelun säätäminen joka kerralla erikseen ole minusta millään tavoin tuottava tapa työskennellä… Perus-WordPress-editorin käyttämiseen on jo olemassa Sivustonikkarin ohje. Loppuvuodesta sitä tullaan päivittämään huomioimaan myös Gutenberg.

Oletetaan, että teemassa on artikkelin, tuotteen tai muun artikkelityypin muokkamista varten editori, jossa on erinäisiä lisäkenttiä tiettyjen, toistuvien tietojen tai arvojen syöttämiselle. Esimerkiksi koko, paino, väri tai joku muu artikkelityypin kohdalla toistuva arvo, joka pitää sivustolla näyttää tietyllä tavalla. Näille on teemassa selkeä esittämistapa, josta sisällöntuottajan ei tarvitse huolehtia. Erikoiskenttien lisäksi on yleensä yksi tai useampi vapaa sisältökenttä ja kenties erillisiä kuvakenttiä, kuten artikkelikuva. Sisällöntuotantoa on kaikkien erikoiskenttien tietojen syöttäminen ja sen lisäksi vapaan tekstikentän tekstin luominen niin, että hakukoneet (eli Google) osaavat löytää sisällöstä sen pihvin.

Hakukoneoptimointi sisällöntuotannossa – mistä Google pitää?

Miten sitten luodaan sellainen artikkeli, josta Google tykkää. Aivan ensimmäisenä pitää muistaa, että Google haluaa näyttää kaikkein relevanteimman sivun ensimmäisenä hauissa. Mitkään poppakonstit eivät periaatteessa auta, ainakaan pitkään, sillä sitä mukaa kun niitä keksitään, Google pyrkii estämään niiden käyttöä. Olen neuvonut asiakkaitani ja kouluttamiani opiskelijoita käyttämään tällaista, muutaman kohdan tarkastuslistaa.

Hakukoneoptimoidun sisällöntuotannon kympin suora

1. Tutki millaisia hakusanoja aiheeseen liittyy. Tässä voi auttaa esim. Google Trends -työkalu
2. Kirjoita artikkeli, jossa päätermi esiintyy mielellään otsikossa ja kerran – pari tekstisisällössä. Huom! Ei liian usein, koska Google laskee sen tarkoitukselliseksi hakusanan viljelemiseksi. Hyvä taajuus on 1-2% tekstin määrästä. 300 sanan tekstissä hakutermi saisi siten esiintyä kolmesta kuuteen kertaa.
3. Käytä myös muita, suosittuja ja aiheeseen liittyviä hakusanoja tekstissä, näissä pätee sama taajuussääntö, mutta käytännössä mitä enemmän näitä sanoja saat artikkeliin upotettua, sitä parempi.
4. Muista, että tärkeintä on kiinnostava sisältö. Se on ainoa tapa, jolla saat ihmiset jakamaan sisältöäsi eteenpäin! Ja juuri ulkoapäin tulevat linkit ja hakutuloksissa klikkaaminen ovat kaikkein tärkein kriteeri hakukonesijoitusten laskemisessa (ilmeisesti… Google ei ole paljastanut algoritmejään).
5. Muista jakaa teksti kappaleisiin ja käytä väliotsikkoja. Näin tekstisi katsotaan olevan jäsenneltyä ja helppolukuista.
6. Kiinnitä huomiota kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen. Tämä helpottaa jakamista. Kaikki eivät ole kielipoliiseja, mutta kukaan ei halua turhaa negatiivista huomiota.
7. Vältä jaarittelua, pidä tekstissä hyvä flow yllä, äläkä sorru yliselittelyyn. Avaa vaikeat termit, mutta älä aliarvioi lukijaa.
8. Muista, että kuvilla pitää olla aiheeseen liittyvä alt-määritys, eli WordPressissä ”Vaihtoehtoinen teksti”. Lisäksi on hyvä, jos kuvan tiedostonimi liittyy myös käsiteltävään aiheeseen, eikä ole esim. ”DSC20209309.jpg”
   
9. Linkitä tekstistäsi muutaman kerran ulkopuolisiin, auktoriteeteiksi koettuihin lähteisiin. Tämä kertoo hakukoneelle, että teksti tarjoaa tietoa, eikä vain mielipiteitä. Käytä aiheeseen liittyviä sanoja linkkitekstinä.
10. Jaa tekstisi mahdollisimman monessa sosiaalisen median kanavassa ja röyhkeästi ripottele sitä missä tahansa keskustelupalstalla, muiden sivujen kommenttiosioissa jne. Toki liian röyhkeäkään ei kannata olla, se kääntyy helposti itseään vastaan. Hakukone- tai somemarkkinointi voi myös vauhdittaa sivua alkuun, mutta peruasiat pitää olla kunnossa.

Jos kaikki tämä kuulostaa hirvittävän vaikealta, voi myös kääntyä ammattimaisesti sisällöntuotantoa tekevien yritysten ja freelancereiden puoleen. Mutta pienellä panostamisella ja yrittämällä miettiä ”Mitä Google haluaa” päsee jo hyvin pitkälle. Tähän on myös olemassa näppäriä lisäosia, jotka tarkistavat näitä sääntöjä ja huomauttavat, jos jossain on ongelmia. Tämän sisällöntuotannollisen hakukoneoptimoinnin lisäksi tulee myös tekninen puoli. Taitava sivustonikkari pitää huolen siitä, että sivusto latautuu nopeasti, kuvien koko on optimoitu ja kaikki tarvittavat metatiedot löytyvät, mutta se on jo syvempää magiaa ja siitä riittä tieto, että sivujen tekijä on huolehtinut asiasta 🙂

Takaisin alkuperäiseen ajatukseen – Mitä se sisällöntuotanto nyt sitten olikaan?

Tätä on siis sisällöntuotanto kotisivujen kannalta katsoen. Toki siihen sisältyy myös paljon muuta, valokuvausta, sosiaalista mediaa, markkinointia ja niin edelleen. Mutta toivon, että tästä syntyy ainakin jonkinlainen käsitys siitä, mitä sisällöntuotanto terminä tarkoittaa – Sivustonikkarin mielestä.

Kun sivustoprojektia lähdetään rakentamaan, käytetään luonnollisesti asiakkaan tekstejä. Ne joko kopioidaan aikaisemmalta sivustolta tai sitten asiakas lähettää ne vaikka Word-dokumentina tai sähköpostilla. Tämä on tietenkin hyvä asia, koska oikeat tekstit asemoituvat heti niin kuin pitääkin, eikä ulkoasua tarvitse säätää. Mutta kun jokainen erillinen sivupohja on saatu ulkoasullisesti ja teknisesti kuntoon, kaikki sen jälkeen tapahtuva tietojen, kuvien ja tekstien syöttäminen lasketaan sisällöntuotannoksi ja siitä kannattaa aina sopia erikseen sivustoa rakentavan tai ylläpitävän tahon kanssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä suuntaan tai toiseen…